Saadaanko vihdoin Yle Etelä-Pohjanmaa? (Ilkan kolumni 13.6.2018)

Opin Ylen vuosinani kaksi asiaa radiotoimittajan ja kuulijan suhteesta.

Opetus yksi: Kuulija muodostaa äänen perusteella mielikuvan myös toimittajan ulkonäöstä. Kaksi: Tuo mielikuva on yleensä väärä.

Olen pahoillani. Radio Pohjanmaan avoimien ovien päivä oli pettymysten päivä. Alue-TV-uutisten aikana asia hieman korjaantui, kun uutisankkurin naama tuli tutuksi. Nyt lehtikolumnissa ääni on vihdoin kohdallaan ja kuva tarpeeksi pienellä.

Lähimatkailun suhteellisuusteoria pätee myös radioon. Äänimatkalle lähdetään sitä hanakammin, mitä lähempää ääni tulee.

Kun paikallisradiot aloittivat vuonna 1985, niiden tuttu puhe upposi heti kansaan. Yleisradion oli pakko opetella uusi ote, ennen kaikkea maakuntaradioissa. Sen jälkeen Yle Radio Suomi on pysynyt maan suosituimpana radiokanavana, ja sen sisällä maakuntaradioiden ajat ovat kaikkein kuunnelluimmat. Läheisyys puhuttelee.

Suomessa on kuitenkin yksi kolkka, missä Ylellä ei ole maakuntaradiota. Siksi se puhuu ’alueista’.

Tämä alueradio on oma rakas Yle Pohjanmaamme, joka joutuu kumartamaan yhtä aikaa rannikolle ja sisämaahan.

Mutta kukaties nyt tapahtuu jotain, kun Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liitot ovat yhdessä ehdottaneet Yle Pohjanmaan jakamista maakuntien radioksi.

Toivottavasti se onnistuu, vihdoinkin, kuulijoiden ja tekijöiden iloksi ja onneksi.

Satun kuulumaan Ylen seinäjokelaisten esimiesten pitkään jatkumoon, joka on hakannut päätään seinään tässä asiassa, Heikki Tuomikoskesta Hely Laurioon. Kerron nyt oman tapaukseni.

Etelä-Pohjanmaan liitto esitti myös talvella 2000 Pohjanmaan Radion jakamista kahdeksi maakuntaradioksi. Ylen hallintoneuvosto näytti vihreää valoa ja antoi luvan ryhtyä selvittämään eriyttämistä.

Olin innoissani. Kaikki näytti lupaavalta. Miksi mitään ei tapahtunut?

Asia hoidettiin suoralla toiminnalla ohi pöytäkirjan. Ylen kehittämispäällikkö lähetettiin Helsingistä kertomaan, että hallintoneuvoston päätöstä ei pantaisi toimeen.

Minulle hän lisäsi: jos ryhdyt elämöimään tällä asialla, on urasi Ylessä ohi. Hän täsmensi, että kyseessä ei ollut uhkaus, vaan toteamus.

Se oli pysäyttävä hetki. En ryhtynyt elämöimään. Asialla olivat selvästi voimat, jotka olisivat jauhaneet pienen tuottajan palasiksi. Päätös oli poliittista silmänlumetta.

En hakenut tuottajan pestiä enää kesällä 2000. Lähdin vapaaksi toimittajaksi vuonna 2006. Vasta silloin Yle-urani oli ohi.

Maakuntaradion tehtävä on elää oman maakuntansa arjessa, ei valistaa naapurin asioista. Jos pohjalaismaakuntien yhteinen media olisi hyvä ajatus, olisivat Ilkka ja Pohjalainen yhdistyneet jo kauan sitten.

Toivottavasti päätös vihdoin syntyy ja laitetaan myös toimeen. Se on yhä kuin unta, vaikka pitäisi olla itsestään selvyys: Yle Etelä-Pohjanmaa.

Anssi Orrenmaa

Kirjoittaja oli Ylen toimittaja ja tuottaja 1990−2005

Etsi tunnisteilla
Arkisto