Yksinyrittäjä kehityskeskustelussa (Ilkan kolumni 15.5.2019)


Älä huolestu, jos näet minun puhuvan itsekseni. Olen luultavasti vain palaverissa itseni kanssa.

Yksinpuhuminen yleistyy, sillä meitä yksinyrittäjiä on yhä enemmän.

Kun työporukka vetäytyy näinä päivinä kehittämis- ja tyhypäivään, mitä tekee yksinyrittäjä? Hän yrittää kehittyä ja tyhyillä omin päin.

Yksinyrittäjä ei voi edes vähentää virkistys- ja tyhy-toimintaa verotuksessa, joten nuukakin täytyy olla.

Niinpä ostin joku vuosi sitten pikkurahalla junaliput Seinäjoelta Ouluun ja takaisin. Ajattelin pitää yksityisen seminaarin Pohjanmaan radalla, lounastaa Rotuaarilla ja viettää tullessa rattoisan tyhy-illan ravintolavaunussa.

Sitten sattui niin hyvin, että vaimolla oli samaan aikaan matkakuume ja hän keksi: lennettäisiinkö Osloon? Joustavuus on pienyrittäjän valtti, joten päätin salamannopeasti, että Oulun-seminaari onkin avecillinen. Vastasin: Vai käydäänkö junalla Oulussa, minne minulla on jo lippukin?

Oltiin yötä halpishotellissa ja vetäytyminen onnistui hienosti.

En sentään aivan tyhjin käsin kehityskeskustele itseni kanssa.

Olen neljäntoista yrittäjävuoden aikana kerännyt yli 40 työkalua yksityisiä seminaareja varten.

Sellaisia kuin: Timo Polarin unelmista todeksi -tehtävä, marttailun 10 teesiä, Dalai Laman elämänohjeet, Mari Lämsän elämänpyörä, Marcel Proustin ystäväkirja, Torsti Lehtisen eettinen harjoitus ja Katja Liuksialan soturikysymykset.

Näiden avulla yritän tarkistaa, missä menen. Ja pitää samalla pääni tarpeeksi selvillä vesillä, etten aivan höperöidy kotikonttorissa.

Viimeksi olen vaikuttunut Richard Carlsonin testistä. Siinä on kaksi periaatetta: 1) Älä hikeenny pikkuasioista. 2) Kaikki asiat ovat pikkuasioita.

Tämä oppi sietäisi sisäistää. Jokaisella on takaiskuja, joista on vain noustava ja ponnistettava eteenpäin. Yksinyrittäjälle tuo taito lienee keskimääräistä tärkeämpää, kun ympärillä ei ole työkavereita touhuamassa.

Onnellinen olo voi syntyä aivan pienistä asioista. Kun niillä saa huijattua itsensä käyntiin, sujuvat myös isommat asiat luultavasti paremmin.

Mauno Koiviston viisaus sopii ohjenuoraksi: Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.

Koska kaikki ei silti käy aivan hyvin, kannattaa ottaa käyttöön Markku Envallin aforismi: Kun kohtaat tappion, malta odottaa siitä kuoriutuvaa voittoa.

Tässä vaiheessa kevättä alkaa esimerkiksi jännittää, voisinko taas kerran voittaa vuoden työntekijän juhannusbonuksen, palkattoman kesäloman ilman lomarahoja.

Eikä ole pelkoa, että menestys nousisi päähän, sillä aavistan jo, ketä odottaa loman jälkeen vuoden ahkerimman työntekijän luottotehtävä, työvuorolistojen laatiminen.

Mutta sitten otetaan käyttöön toinen Envallin miete: Mitä tekee joka päivä, se tulee pian valmiiksi.

Tags:

Etsi tunnisteilla
Arkisto