Vihreä maakunta voi hyvin (Ilkan kolumni 12.6.2019)

Osaako sanoa, missä kaupungissa on merkittävä Alvar Aalto -keskus ja pesäpallojoukkue ylimmässä sarjassa?

Näitä paikkoja on maailmassa tasan kolme, Jyväskylä, Seinäjoki ja Alajärvi.

Mutta vain yhdessä niistä on myös laaja japanilaisen taiteen näyttely, vielä tämän päivän ajan.

Käytiin katsastamassa Alajärvellä tämä 140 taideteoksen WA-näyttely. Ainutlaatuista, monipuolista ja komeaa.

Mutta se mikä varsinaisesti humahti päähän, oli itse vihreä Alajärvi. Sekin saattoi tosin vaikuttaa, että lämpömittarissa oli 31 astetta.

Alajärvi näytti ystävälliset, monipuoliset ja aurinkoiset äidinkasvonsa.

Käynnit Nelimarkka-museon, Villa Väinölän ja kirjaston WA-näyttelyssä vakuuttivat Järviseudun pääkaupungin kulttuuritahdosta.

Pystyin hieman esiintymään oppaana vaimolle, sillä olin syventynyt Alajärveen Tervareitin melontakartoitusta tehdessä. Kun kurkittiin sinistä selkää Kirkonmäeltä, tiesin kehua Alajärveä mainioksi puistomaiseksi melontajärveksi. Sieltä voi nousta hienoihin paikkoihin myös Kuninkaanjokea, Levijokea ja Kurejokea pitkin.

Kerroin Alajärven olevan myös hyvin hoidettujen pihapiirien ja nurmikoiden kaupunki. Aalto-kirjastoon kävellessä vaimo totesi, että totta tosiaan. Valtavalle nurmikentälle mahtuisi vaikka toinen Aalto-keskus ja kaikki Alajärvellä olevat Aallon nuoruudentyöt. Ja kaupan päälle vielä Rottalan talon puucee, jonka seinässä on akateemikon varhaisin säilynyt kädenjälki, kaiverrus AA.

Kirpparilla tuli vastaan Tervareitti-tuttu, Alajärven ensimmäinen vihreä valtuutettu Heli Hämäläinen. Ylistin hänen kotikaupunkinsa kulttuuri- ja luontotarjontaa.

Heli lisäsi löylyä. Hän kertoi, että Alajärvellä on myös vahvaa yrittämistä, kehittyvää koulusta ja uusia liikuntapaikkoja. Vire on optimistinen ja kehittyvä.

Näin koettiin taas lähimatkailun ihme. Alle tunnin ajomatkan päästä Seinäjoelta on idyllinen, elinvoimainen ja virkeä seutukeskus, jonka elämänmenosta me Pohojammaan Prysselissä emme tiedä paljon mitään.

Kunhan kahvittelemme Seinäjoen kivisellä torilla ja arvuuttelemme, syökö iso harmaa kauppakeskus keskustan kaupat. Olemme niin maakuntakeskuksen kasvun lumoissa, että emme hoksaa vireitä ja vihreitä pikkukaupunkeja ympärillämme.

Tilastoista luettu väite maakunnan näivettymisestä vaikuttaa ennenaikaiselta, kun katsoo Alajärven, Alavuden, Kauhajoen, Kurikan, Lapuan, Kauhavan ja Ähtärin todellisuutta.

Eivät ne minnekään katoa. Kaikissa eletään hyvää elämää ja mennään eteenpäin.

Kun näkee esimerkiksi Kurikan uuden kampuksen, on vaikea uskoa puheita taantuvasta kaupungista. Tai kun vilkaisee Facebookin paikallisia fanisivustoja.

Suosittelen maistamaan vaihteeksi kurikkalaista perunakropsua, alajärveläistä Nelimarkka-leivosta tai ähtäriläistä Panda-tikkaria!