Tervetuloa ekologiseen teatteriin! (Ilkka-Pohjalaisen kolumni 4.7.2020)


Tervetuloa kuulemaan, kuinka lähelle tarkentamalla voi päästä pitkälle. Hyppäähän kajakkiin, niin lähdetään Seinäjoen Kyrkösjärvelle. Tämä on mainio reissu.

Kyrkösjärvi on maan nuorin tekojärvi, joka valmistui 40 vuotta sitten. Meloin siinä ensi kertaa kesällä 1992, kun Kyrönjoen Koskihäjyt tarjosi ilmaista kokeilua. Innostuin lajista ja liityin jäseneksi.

Sittemmin suhde Kyrkösjärveen on syventynyt paljonkin, huipentumana osallistuminen melontakeskuksen rakentamiseen ja järvielämysreitin pystytykseen pari vuotta sitten.

Perehdyin tuolloin kunnolla Kyrkösjärven ihmeisiin. Kaikenlaista löytyi: kätkettyjä aseita, kelluvia turvesaaria, suojeltuja perhosia ja niin edelleen.

Luulin tuntevani lähijärveni, mutta tämä olikin vasta alkua.

Kun etsin tekojärven ekologian asiantuntijaa tekeillä olevaan kirjaan, löytyi vaasalainen Esa Koskenniemi, Ely-keskuksesta eläköitynyt ystävällinen biologi.

Koskenniemi osoittautui tekojärvitiedon aarreaitaksi, ja eniten juuri Kyrkösjärven. Hän vietti 1980-lukunsa paljolti Kyrkösjärven rannalla, jopa asui kolme ensimmäistä kesää tekojärven rakentajien jättämässä parakissa.

Nuori biologi tutki ”tyhjän tilan ekologista teatteria” ja saikin melkoisen näytöksen.

Luonto koki shokin, kun suon ja metsän päälle ilmestyi äkisti kuuden neliökilometrin järvi. Tyhjä tila täyttyi elämällä, jota ryömi maasta, ui vedestä ja lensi ilmasta.

Tutkija näki läheltä lajien hillittömän kasvuryntäyksen, Kyrkösjärven alkuvuosien biologisen pommin.

Vesisammalta ja matalikkoja kehittyi niin paljon, että hauki ja made unohtivat olevansa petoja ja muuttuivat lähes vegaaneiksi. Eniten ilmestyi surviaissääskiä, rannoilla lepattavia kevyitä hyönteisiä.

Näin on käynyt tekojärvissä ympäri maailman, mutta Kyrkösjärvellä tehtiin ennätys. Koskenniemi tutki asiantuntijoiden avustamana yli 100 000 surviaissääsken toukkaa, koteloa ja aikuista. Hän tunnisti niistä peräti eri 122 lajia.

Kun yksi lajeista oli ennestään tuntematon, ehdotti saksalainen kollega sen nimeämistä löytäjänsä mukaan. Näin päivänvalon näki Chironomus esai.

Sittemmin Esa Koskenniemi väitteli tohtoriksi tekojärven ekologiasta, esimerkkinä Kyrkösjärvi, jossa elää maailman monipuolisin tämän surviaissääskisuvun tunnettu esiintymä.

Biologinen pommi on sen jälkeen laantunut, mutta ei kokonaan. Kyrkösjärvi on yhä ihmisen rakentama megasuo, jossa syntyy Suomen eniten kelluvia turvesaaria.

Meloja tunnistaa niistä neljä kyltistä: Seilanti, Uusi-Seilanti, Kulkuri ja Vaeltaja.

Seuraavaksi täytyy pystyttää kyltti Esan omalle surviaissääskelle. Madesaari ja Haukisaari meillä jo on.

Pohjanmaalla on kaikkein eniten tekojärviksi kutsuttuja ekologisia teattereita. Niiden lisäksi Merenkurkun rannikolla on toinen tyhjän tilan biologinen näyttämö, merestä kohoava maa.

Opetus on tämä: kun tarkennat lähelle, voit nauttia ihmeistä joka päivä. Taj Mahal ja Grand Canyon ovat siellä jossain, mutta surviaissääsken ja nousevan maan ihmeelliset maailmat löytyvät aivan kotinurkilta.

Tags:

Etsi tunnisteilla
Arkisto